Riina oli luonteeltan pirteä ja mukava neiti. Se viihtyi hyvin ollessaan huomion keskipisteenä. Usein se kerjäsi huomiota vähän nappailemalla kiinni vaatteista tai kuopimalla maata raivokkaasti. Välillä se jopa heitteli tavaroita jos pystyi. Riina ei ajatellut kummempia suitsimisesta, kunhan satula meni suoraan ja satulavyön kiristys tapahtui nopeasti ja huomaamattomasti. Taluttaessa se oli vähän innokas ja joskus se oli menossa ihan eri suuntaan kuin taluttajansa. Harjailusta Riina nautti täysin siemauksin ja se kyllä piti huolen, että harjattavaa löytyi. Aina tarhassa se etsi mutaisimman kohdan, jossa piehtaroida.
Sulavat liikkeet ja ripeät askeleet olivat Riinan yksi hienoimmista ominaisuuksista. Se kulki hienosti muodossa niin halutessaan ja näytti upealta. Ratsastaessa pehmeä käsi sai Riinan tottelemaan. Muuten se oli luotettava ja rauhallinen, mutta maastossa postilaatikot ja lentelevät esineet saattoivat säikäyttää sen ihan kunnolla. Esteratsastus ei ollut Riinan juttu. Se hyppäsi hyvin ja korkeampiakin, mutta intoa siltä ei juurikaan löytynyt.
Riina oli sitä mieltä, että se oli toisten hevosten pomio, eikä niillä ollut mitään vastaanväittämistä. Tarhassa se komenteli toisia, kuin omistaen koko tarhan. Orien läheisyydessä se oli myös hyvin itsevarma omasta olemuksestaan ja viehätysvoimastaan. Tarhasta tullessaan Riinan karva oli melkein kokonaan ruskea. Riina tuli ihan hyvin toisten hevosten kanssa, kunhan niillä ei ollut erityisemmin tarvetta pomotella ketään.
|