Tämä on kopio osoitteessa http://www.tuulilakki.org/ic/tommi.php olleesta sivusta.
 

ALASDAIR VH-45390

kilpailukalenteri ja kuulumisia, virtuaalihevonen, a sim game horse

Luonnekuvaus

Tommi saapui meille jo valjakkokenttiä kiertäneenä 8-vuotiaana komistuksena. Ori oli asunnut jo pitkän tovin Nonstopin hevoskaaressa Mian omistuksissa. Siellä olin käynyt myös syksyllä piipahtamassa Juvernan kanssa kun Tommi astui Juulin. Ihastelin kovasti oria ja kun huomasin myöhemmin joulukuussa orista myynti-ilmoituksen olin pudota tuoliltani! Tämä komea herra etsi nyt uutta kotia ja Conleyssä kaivattaisiin juuri yhtä oria vielä hevoskaartiin. Niimpä Tommi matkusti lopulta meille. Luonteeltaan ori on oikea herrasmies ja huomaavainen. Se tuskin tekisi pahaa kärpäsellekkään, mutta osaa kyllä antaa takaisin samalla mitalla jos joku rupeaa liian niskan päälle. Liiallista pomottelua Tommikaan ei siedä. Tammoille Tommi ei pahemmin huutele, mutta kyllä tammat nähdessään orin ego kasvaa. Koskaan Tommi ei kuitenkaan säntäile kuin päätön kana, vaan pysyy hallittavissa. Muiden hevosten seurassa Tommi on kuitenkin melko aggressiivinen, ori ei hirveästi siedä muita oreja, eikä ruunia, eikä tammojen kanssa samaan tarhaan viitsi Tommia laittaa.. Taluttaessa ori ei ole varsinaisesti mikään hankala tapaus, mutta täytyy aina muistaa, että ori on ori. Niin myös meidän pikku Tommikin. Ketjun voi varuiksi laittaa aina orin suuhun, jos siltä tuntuu. Lastatessa ei ole ongelmia, Tommi on tottunut matkustaja ja traileri on Tommille kuin toinen koti. Kuljetuksen aikana ei ole ongelmia, mutta trailerista pois ori saattaa toisinaan tulla hiukan liiankin kovalla vauhdilla.

Hoitaessa Tommi käyttäytyy usein miten rauhallisesti. Karsinassa Tommi on kuitenkin liian levoton, joten turvallista olisi harjata ori kahdelta puolelta sidottuna esimerkiksi pesuboxissa tai käytävällä. Tommin kanssa sujuvat myös muut hoitotoimen piteet ongelmitta, kuten kengitys, raspaus, sekä eläinlääkärikäynnit. Raspaus ei ole Tommin mielestä kovin mukava homma, mutta sietää sen kyllä. Tommi ei aristele mitään paikkaa, eikä kutia helposti - päinvastoin. Mitä järemmin ottein harjaa, sitä enemmän Tommi siitä tykkää! Erityisesti kumisualla kihnuttaminen on orin mieleen. Kun hoitaja on 5 minuuttia kihnuttanut hikipisarat otsalla ja lopettaa hengästyneenä Tommi kääntää päänsä kuin kysyen "Miksi sinä lopetit, juurihan päästiin vasta alkuun!". Kaviot Tommi nostaa reippaasti, mutta ei itse pidä niitä yhtään ylhäällä, joten toisin sanoen hoitaja saa kannatella melkein koko oria sylissään kavion puhdistuksen ajan. Varusteiden laitto ei tuota suurempia ongelmia. Kuolaimet Tommi ottaa hyvin - välillä ilman hammaslomasta kutittelematta. Satulan laitosta Tommi ei välitä, mutta osaa kyllä pullistella vyötä vasten.

Valjakkoajossa Tommi on reipas ja joskus saattaa säheltää myös omiaan. Tommi nauttii kuitenkin suunnattomasti valjakkoradoilla käymisestä ja muutenkin esiintymisestä. Joskus virhepisteitä voi tulla turhistakin asioista, esimerkiksi orin innostuessa saattaa tarkkuuskärsiä ja varsinkin tarkkuuskokeessa voi tulla muutamia virheitä. Tommi kuitenkin oppii kantapään kautta virheensä ja varmasti yrittää joka kerralla parhaansa. Eihän sitä aina voi onnistua - kukaan ei ole täydellinen!

Suku ja sukuselvitys

ALASDAIR

 > i. Ailigean > ii. Adhamh > iii. Tierney
iie. Moira
ie. Meig > iei. Ultan
iee. Sabia
e. Aimili > ei. Gabhan > eii. Senan
eie. Onóra
ee. Aigidh > eei. Keenan
eee. Nola

Alasdairin isä Ailigean oli hyvätapainen punaruunikon värinen herrasmies Irlannista, erään miehen omistamasta pienikokoisesta siittolasta. 155 cm korkea ori on kilpaillut lahjakkaasti valjakkoajoa, mutta piipahtanut myös monia kertoja näyttelykehissä. Kerran ori on käynyt jopa piipahtamassa Suomen suurissa irlannincobnäyttelyissä! Ailigean syntyi nykyiselle kotitallilleen keväisenä iltana hiukan aikaisemmin kuin oli odotettu. Ori oli silti pirtsakka ja luonteeltaan erittäin ihmisystävällinen, suurin osa kai johtuneen siitä, että orin ollessa pari kuukautta sen emä kuoli ähkyyn. Ailigean omaa upeat liikkeet ja valjakkolahjat, sekä ori on kilpaillut jopa vaikealla tasolla. Menestys on ollut kuitenkin kohtalaista, toisinaan sijoituksia ja toisinaan ori on ollut myöskin häntäpäässä. Ailigean jäi siitoseläkkeelle 16-vuotiaana ja astui lukuisia tammoja. 20-vuotiaana ori jäi miltein kokonaan eläkkeelle, mutta astui harvakseltaan tammoja. Ailigean kuoli 24-vuotiaana kaviokuumeeseen. Ailigeanin isä - komea ruunikko ori Adhamh on kohtalaisen hyvin menestynyt valjakko-ori. Adhamh on kilpaillut lähinnä vaativalla tasolla ja piipahtanut lukuisissa näyttelyissä. Luonteeltaan ori on rauhallinen ja erittäin varmajalkainen. Adhamh asui koko elämänsä synnyintallillaan, jonka omistajan kanssa kierteli kilpakenttiä. Ori oli suosittu siitosrintamalla ja orilla olikin lukuisia jälkeläisiä. Adhamh kuoli 26-vuotiaana vanhuuteen. Ailigeanin emä Meig on taas hiukan tulisempi tamma Irlannista. Tummanpunaruunikko Meig hurmasi monet ihmiset ulkonäöllään, sekä pienellä pilkkeellä silmäkulmassaan. Tamma kilpaili pääosin vaativia luokkia ja menestyi hyvin. Meig asui myöskin koko ikänsä samalla tallilla johon myöskin syntyi. Tamma sai 5 upeaa varsaa, mutta kuoli 22-vuotiaana kaviokuumeeseen.

Alasdairin emä on Englannissa syntynyt tamma Aimili, vaaleanruunikko tamma, joka asuu nykyään Suomessa. Aimili on luonteeltaan lempeä ja sosiaalinen, olen käynyt Suomessa vierailessani katsomassa muutaman kerran tammaa. Aimili syntyi suureen siittolaan, jossa jalostettiin monta eri rotua. Aimili oli tallin ainoan irlannincob siitostamman jälkeläinen. Aimili koulutettiin ja myytiin "pois alta" 4-vuotiaana. Tamman ura alkoi erään naisen omistuksissa noviiseissa valjakkoluokissa. Aimili oli erittäin selväpäinen ja kävi mielellään kilparadoilla. Naisen saatua sairaskohtauksen hän joutui luopumaan kaikista hevosista, myös rakkaasta Aimilistaan. Tamma kiersi melko monissa kodeissa ja lopulta tuli ostotarjous Suomesta. Tamma pakattiin lentokoneeseen ja lennätettiin Suomeen, jossa Aimili asuu edelleen. Tamman kilpaura pääsi vauhtiin kunnolla Suomessa. Aimili kilpaili melko vähän, mutta erittäin menestykkäästi. Näyttelyissä tamma kävi muutaman kerran vuodessa, mutta kilpaili myös mätsäreissä. Aimili siirtyi eläkkeelle 16-vuotiaana ja viettää edelleenkin eläkettään varsojensa kanssa. Aimilin isä Gabhan on 157 cm korkea upea ruunikko ori Irlannista. Gabhan kilpaili elämänsä aikana paljon, mutta jouduttuaan 10-vuotiaana onnettomuuteen kilpa-ura sai äkillisen käänteen. Gabhanista ei ollut enää radoille, vaan ori jäi siitosoriksi pienikokoiseen siittolaan ja kävi välillä näyttelyissä. Gabhan lopetettiin 17-vuotiaana jalkavaivojensa takia. Orilla oli silloin jo lukuisia jälkeläisiä. Aimilin emä Aigidh on hyväluonteinen tamma Englannista. Aigidh syntyi suuren perheen omistamalle iäkkäälle irlannincobtammalle, joka menehtyi varsomisessa. Aigidh kilpaili noviiseja ja vaativia luokkia perheen äidin kanssa, mutta kiersi perheen lasten kanssa myös pieniä esteluokkia. Tamma jouduttiin myymään perheen muuton takia pois 10-vuotiaana, jolloin Aigidh muutti pieneen siittolaan, johon kuoli 2 vuotta myöhemmin ähkyyn. Tamma varsoi vain kerran.

Jälkeläiskalenteri

Tommi astuu elämänsä aikana ~ 8 irlannincobtammaa, jotka ovat kilpailleet valjakkoajossa. Jälkeläiset myydään VVJ - painoitteiseen kotiin. Tällä hetkellä Nikellä on yht. 3 jälkeläistä, joista 1 oreja, 0 ruunia ja 2 tammoja.

01.12.2008, o. Alastar O'Conley, emä: Caitríona, omistaja: Peppi S. (VRL-1516)
07.11.2008, o. Grand Aladdin, emä: Chennye's Smashing, omistaja: Eija P. (VRL-0198)
01.10.2008, t. Aralea O'Conley, emä: Juverna, omistaja: Jenn (VRL-2513)
13.08.2008, t. Without Alouette wW, emä: Wheel of Fortune WKT, omistaja: Ireth (VRL-3777)

Ulkoasun © Janina L. Kuvien © KK