© WildCreek Farm

Irlannincob tamma TuuHa's Holly toi monelle herkästi mieleen unelmahevosen. Ensinäkemältä tamma toi helposti mieleen unelmien hevosen, pitkine harjoineen ja hopeankuultavine karvoineen. Luonteeltaankin Holly oli monella tapaa upea. Se oli perinyt molemmilta vanhemmiltaan pelkät lempeät geenit ja niiden yhteistuloksena se oli ylenpaattisen kiltti ja ystävällinen. Todella seurallinen ja suloinen tamma, piti seurasta ja sen ympärillä hääräilystä. Usein Holly tapasi pökkiä tai hamuta ihmisten käsiä tai taskuja joko makupalojen tai rapsutusten toivossa.

Ratsastaessa Holly oli hieman automaatti eikä sen kanssa kannattanut toivoa mitään ylenpalttista mullistusta. Holly kiersi uraa mielellään, eikä se tykkännyt normien rikkomisesta. Holly ei myöskään pitänyt kauheasti siitä, että se joutui oikeasti työskentelemään, joten saatoit joutua tamman selässä epäsuosioon jos vaadit siltä vähän enemmän. Hollylla oli upeat liikkeet, selästä varsinkin. Tamma oli joskus selässä äkäiselläkin päällä ja saattoi myös pukittaa jos se ei halunnut tehdä jotain, mutta raipan käyttö oli silloin sallittua. Esteitä Holly ei hypännyt mielellään, joten se usein kielsi, väisti tai rymisti esteen yli. Koulussakaan tamma ei loistanut, mutta se ei sitä näkynyt haittaavan.

Hoitaminen ja harjailu taas olivat Hollyn mielestä kunnon elämää. Se viihtyi paijailtavana ja nautti harjaamisesta, varsinkin korvien takaa rapsuttelusta. Holly oli silti omalla tavallaan pieni diiva, sillä se ei pitänyt kuraisista tarhoista, eikä se kulkenut vesilammikoista. Laitumelle vieminen olikin joskus ongelma, sillä liiallisen kurakelin sattuessa, tamma pisti yksinkertaisesti jarrut päälle ennen laidunta ja tilaisuuden sattuessa nelisti takaisin talliin. Muuten Hollyn taluttaminen onnistui ihan hyvin, mutta tammalla oli silti tapana yrittää napata ruohoa matkalla, mutta jos sen sai kiinni niin ei se toisen kerran yrittänyt samalle henkilölle.